Ja tänään (tai siis jo eilen) kokataan metukkahyrriä. Pieniä suolaisia tarjottavia. Elikkä tarveaineet ovat tässä. Lehtitaikinalevyjä, metukkaa ja tuorejuustoa, tällä kertaa paprika&sipuli. Eihän kukaan vaan tajunnu, että toi kuvahan on otettu siis vasta sitten, kun hyrrät on jo tehty. Sentään ihan roskiksesta ei tarvinnu tota lehtitaikinalevypakettia ihan alkaa kaivaa :)
Valmistuksesta ei valitettavasti ole sen paremmin kuvia, mutta sisälle laitetaan tuota tuorejuustoa ja metukkaa, joka on silputtu pieneksi. Jos jääkaapissa sattuu olemaan paprikaa tai sitä muistaa ostaa, niin sitäkin kannattaa laittaa. Nämä rullataan siis lyhyeltä sivulta, jos rullaa pitkältä sivulta, tulee paljon pienempiä ja paljon enemmän. Mutta tässä täytettyinä ja rullattuina.
Muutama veitsenisku myöhemmin. Eli yhden tuollaisen rullan saa laittaa neljään osaan. Ja pellillä niitä voi, jos haluaa, hieman litistää.
Uunissa asteita noin 250 ja aikaa en tiedä, mutta kun näyttää kypsälle, niin pois vaan. Ja tässä kuva valmiista. Ärsyttää kun on tuollainen uuni, joka jättää pellin etureunan aina vaaleammaksi. Pitäis aina muistaa jossain vaiheessa käydä kääntämässä pelti, mutta kun ei vaan muista. Eipä se nyt liiemmin haittaa. Kypsiä ne on joka tapauksessa.
****
Ja tänään sitten taas kohti hammaslääkäriä. Toinen viisuri pois. Mä olen vähän kuin Teletapit... Uudestaan, uudestaan. Toivotaan, että lähtee yhtä kivuttomasti. :)
4 kommenttia:
Hei, aika mukavia hyrriä! Voiteletko sä noi taikinalevyt sisäpuolelta ikään kuin sillä tuorejuustolla vai lykkäätkö vaan jonkun klöntin sinne sisään?
Tsemppiä nyt kauheesti viisaudenhampaan poistoon! Toivottavasti ei satu pahasti. :)
Joo, voitelin. Sinne toiseen päähän pitää vaan jättää pieni alue minne ei sitä tuorejuustoa laita.
Joo-o. Eipä sitä hammasta sitten vedettykään, kun erehdyin sanomaan, että yks toinen hammas on hieman arka. Se rassattiin sit kunnolla eli juurihoito... Täyttöä vaille valmis. Siihen se aika sitten menikin, kun eka puudutettiin normaalisti - ei auttanu. Sitten laitettiin kaks erilaista puudutetta lisää - ei auttanu. Sit alettiin puuduttaan sitä myöden kun hampaan juuri paljastu - auttoi, vihdoista viimein.
Voi ei, eli jatkat teletappeilua yhä! Uudestaan...
Kyllä. Ne vaan tykkää musta niin paljon, että haluaa mut sinne monen monta kertaa vielä...
Lähetä kommentti