sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Hurja päivitystahti

Mikäs se tällainen nyt onkaan, että ihan melkein vuosi hiljaisuutta ja sitten samalle kuukaudelle kaksi julkaisua?

No, ajattelin tulla vain kertomaan, että perjantaina käytiin rakenneultrassa. Kaikki on hyvin, siro poika se siellä kasvaa :)

lauantai 8. huhtikuuta 2017

Elämä yllättää

Tässä yhdentoista kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua niin paljon, että hitaampia alkanee jo heikottaa.

Mä työskentelen edelleen samassa paikassa kuin aiemminkin, asun edelleen samassa paikassa kuin tuolloinkin.
Mutta mitä sitten on muuttunut?
Noh, tuolloin olemassa ollut parisuhde kariutui Juhannuksena. Aivan puskista se tuli, mutta näillä mennään. Edelleenkin ollaan hyvissä väleissä, aivan ihana ihminen, mutta ehkä kuitenkin parempi näin. Tästä päästäänkin siihen, että vietin sinkkukesän, jolloin tuli tehtyä kaikenlaista. Hankittua mm. elämäni ensimmäinen oma auto ja reissattua suomessa sekä Tallinnassakin tuli käytyä usean vuoden tauon jälkeen.

Syksyn koittaessa puskikin muutoksien tuulia. Pääsin opiskelemaan töiden ohella ammattikorkeakouluun. Eli monimuotona suoritan tutkintoa.
Viileiden kelien saapuessa iski myös parisuhde esiin. Nopeasti tuli taaskin edettyä, varsinkin kun kolme kuukautta ensitapaamisen jälkeen tein positiivisen raskaustestin. Minä, jonka ei koskaan lääkärin sanojen mukaan pitänyt tulla raskaaksi 30 ikävuoden jälkeen ilman lääketieteellistä apua. No väärässäpä tämä lääkäri sitten olikin.
Ensimmäiset sanat testin jälkeen eivät olleet kovinkaan mairittelevia, mutta valvotun yön jälkeen ajatukset muuttuivat positiivisempaan suuntaan. Jos tänne joku haluaa näin väkisin tulla, niin annetaan sille mahdollisuus.
Voin kertoa että raskausaika ei ole ollut mitenkään nautintoa. Alun pahoinvointi vaihtui iskiasvaivoihin, korkeaan verenpaineeseen ja liitoskipuihin näin puolenvälin aikaan.

Eli tässä sitä mennään. Elokuussa jos kaikki menee hyvin, elämän pitäisi kokea taas suuri muutos, kun tähän asuntoon tulee kolmas ihminen. Työ- ja kouluelämä menee tauolle joksikin aikaa, kotona tulee oltua paljon entistä enemmän.

Tällaista tänne. Mitäs sinne?

T:Mimmu, joka oli jo melkeinpä päättänyt elää lapsetonta elämää lopun ikäänsä.

torstai 5. toukokuuta 2016

Aika juoksee, minä en

Tuli nimittäin koettua hetkellinen Helvetti maan päällä, multa nimittäin leikattiin kolmisen viikkoa sitten nielurisat. Edelleen olen saikulla, tosin lauantaina pitäisi palata työelämään. Eihän se leikkaus sujunut ihan niin iisisti kuin toivoin. Järkyttävintä oli isot ja kipeät aftat, jotka tulivat jostain kumman syystä suuhun. Vettäkään pystynyt ilman järkyttävää vihlontaa juomaan. Syömisestä ei tullut mitään yli viikkoon, jonka jälkeen sitten iskikin jälkivuoto, jota jouduttiin paikkailemaan. Mutta nyt, nyt elämä kuitenkin voittaa!

Vappukin oli ja meni. Kesän rantasaunakausikin aloitettiin tontilla. Alkuillasta oli lämmin, mutta koska ei ollut sitä sisäistä villapaitaa käytössä, loppuillasta alkoi jo olla melkoisen kylmä ulkona hytistä. Tosin traumoja ei tullut, sillä eilen otettiin sama uusiksi. Hieman eri porukalla tosin.

Pääsiäinen. Se mun veljen vierailu sujui aikas hyvin, tosin he lähtivät päivää aikaisemmin kuin alunperin oli tarkoitus. Huomasi, miten erilaisia ihmisiä sitä ollaan. Tuli itselle teinifiilis vaikka vanhempi meistä olenkin. Heidän elämä tuntui todella keski-ikäiseltä. Kuulemma tosi outoa valvoa yli klo 23 tms. Meillähän se on ennemmin sääntö kuin poikkeus, siis jos on vapaita. Kyllä työpäivät sanelee meilläkin nukkumaanmenoa, mutta vapaalla ei ole nukkumaanmenoaikoja.

Tänään pitäisi ehkä uskaltautua elämäni ensimmäistä kertaa moottoripyörän kyytiin. Ainakin ilma näyttää melko lupaavalta siihen touhuun. Kaverikin tulee käymään miehensä kanssa. Tilanteesta tekee hauskan se, että mä olen tuntenut kummankin entuudestaan, ennenkuin heistä tuli pari.


maanantai 21. maaliskuuta 2016

Pääsiäisviikko

Pääsiäinen lähenee. Mä oon kerrankin vapaalla pääsiäisenä. Viime vuonna olin töissä ja toissa vuonna työharjoittelussa. Nyt sitten lomailen kolme päivää, maanantaina meen kyllä jo työn ääreen hakemaan edes hieman pyhälisiä.

Helmikuussa selvisin hengissä yksin nukkumisesta miehen reissun ajan. Melko krapulaisen näköisen kanssa-asujan kävin sunnuntai-iltana lentokentältä hakemassa. Jopa niin krapulaisen, ettei tuo kyennyt kouluun maanantaina vaan oli mun seurana kotona.

Tehtiin tuohon hiihtoloman alkupäiville eli 9 vkon loppuun pieni elämysmatkailu itänaapuriin. Eli Venäjällä on nyt tullut käytyä, kesällä sitten uudemman kerran. Toki nyt kun vuoden viisumi tuli hankittua ja vieläpä melko suolaiseen hintaan, pitää siellä käydä ehkä vielä toisenkin kerran. Tuttavapariskunnan kanssa oltiin reissussa ja melkoisen hyvin meni. Vaikkakin Venäjällä ennenkin käyneet miehet kuinka koetti pelotella, että siellä on sitten todella askeettista yms, niin ei mun mielestä nyt mitenkään ahdistavan paljon. Ainoa mistä voisin nillittää, on vessapaperi. Mies siellä ollessaan sanoikin, että yleensä on ottanut mukaansa omaa paperia. No aijaa, ei sitten tullut mieleen kertoa sitä kun kotona laukkuja pakattiin! :D

Nyt tosiaan tällä viikolla oon vapaalla perjantaista sunnuntaihin. Veli avopuolisonsa kanssa on tulossa vierailemaan, mikäli ei mitään maata kaatavaa tapahdu. En oikein tiedä miten viikonloppu sujuu. Mä en oo mun veljen kanssa ihan hirveästi ollut tekemisissä sitten lapsuuden. Ja tätä avovaimoakin olen nähnyt vain kerran. Tosin ompahan niilläkin sama tilanne. Mun veli on nähnyt tätä mun avomiestä vain kerran. Ja tietenkin se, että meillä on täällä kotikenttäetu :) Mutta jospa se menisi hyvin. Pitää keksiä vaan tekemistä.

Nämä iltavuoropäivät on yhtä odottelua. Paitsi nyt olen yllättäen jo hereillä. Flunssa koettaa puskea päälle ja olo on todella vetämätön. Töihin lähtökin olisi edessä vasta  reilu kolmen tunnin päästä.

tiistai 16. helmikuuta 2016

Työjuttuja

Moikka!

Tässä on nyt takana hieman reilu viikko uudessa yksikössö työskentelyä. Ainakin tällä hetkellä vaikuttaa kovin paljon mukavammalta, tosin täähän voi tuon työyksikön suhteen olla vasta kuherruskuukautta.
Parisen viikkoa ehdin sitten olemaan saikulla, ennenkuin uusi paikka selkeni. Ja hyvä niin, oon huomannut entistä esimiestäni kohtaan kehittyneen pieniä ahdistuksia. Mutta jospa nekin pikkuhiljaa menisi ohi.

Täällä maalla on tulluta asuttua nyt hieman yli kaksi kuukautta. Edelleen tykkään. Kesällä saattaa ongelmaksi tulla se, että eipä niin helposti tuukkaan sitten lähdettyä käymään esim terassilla kaupungissa. Taksit maksavat yhteen suuntaan noin 70€ ja aina se kaverin luona yökyläilykään ei kuulosta niin kovin hyvälle ajatukselle. Pitää katsoa miltä se kesä näyttää. Ainakin muutamia reissuja on luvassa, sen tiedän jo nyt.
Sitä huomaa tulleensa sen verran takaisin landepaukuksi, että vaikka viime vkl tuli vietettyä tyttöjen iltaa meillä, toisen tänne miehen perässä Oulusta muuttaneen kanssa, niin silti me löydyttiin tuolta kylän ainoan paikallisen tanssilattialta :D Positiivista siinä on se, että ei todellakaan tarvi pynttäytyä, kunhan vaan menee sinne.

Tällä viikolla on luvassa jännää, sillä huomenna jään yksin kotiin neljäksi yöksi. Mies lähtee koulun puolesta reissuun. Mua pelottaa, et mitenhän auto toimii, eihän tänne tuu mörköjä ja miten sitä saa unta ihan yksin. Mut eiköhän nekin suttaannu, oonhan mä ennenkin ollut yksin kotona. Varsinkin sinkkuna :D

tiistai 26. tammikuuta 2016

Tammikuu

Tämä nykyinen elämä tuntunut jotensakin kiireiselle ja kuluttavalle. Ehkäpä se johtuu vaan siitä, että mä en ole osannut olla vapaapäivänänikään kotona, vaan keksinyt jotakin menoa. Nyt saikulla on sitten aikaa.

Joulu tuli ja meni. Me oltiin aatto Helsingissä hotellissa, keskellä japanilaisturisteja. Ravintolassa taidettiin olla todella pienessä vähemmistössä länsimaisia ihmisiä. Risteilyllä oli ihan kivaa, tosin myrskysi melko paljon, joten sen vuoksi ei ollut kovinkaan hyvä olo. Tukholmassa oli kiva käydä, pitää mennä kesäaikaan uudelleen.

Vuosi vaihtui ensin töissä ollessa, sitten tuttavapariskunnan luona rauhallisesti.

Töiden suhteen on tulossa muutosta tässä, mulla ei vaan terveys kestä tuota nykyistä paikkaa. Allergiat iskee päälle, samoin selkäjumitukset. Nyt vain odottelen mitä tuleman pitää. Mihin sitä pitäisi suunnistaa jatkossa töihin.

Me saatiin tuparitkin pidettyä. Ihme, jos ei kukaan valita, meteli oli nimittäin melkoinen. Toisaalta eipä meiltä yleensä suurempia kuulu, niin eiköhän tuo yks ilta nyt mee.

Entäs sitten tää maalla asuminen? No mä tykkään. Asunto on aivan ihana, toki tilaa saisi olla hieman enemmän, mutta parempi kuin aiemmin. Ja jospa tässä jossakin vaiheessa sitä muuttuisi ok-taloasujaksi :) En kyllä olisi puoli vuotta sitten uskonut elämäni olevan tammikuun lopussa tällaista. Meillä kun tätä tuntemista on takana muutamaa viikkoa vajaa puoli vuotta :)

lauantai 5. joulukuuta 2015

Tämän vuoden yhteenvetoa

Muutaman kerran tämän jo tehnyt, mutta tehdäänpä taasen

IHMISSUHTEET:
Oletko saanut uuden ystävän tämän vuoden aikana? 
- Olen saanut ystävän ja eikö myös avopuoliso voida laskea ystäväksi?

Oletko tehnyt jotain tänä vuonna, mitä et ole ennen tehnyt? 
-Virallisesti ollut jonkun avopuoliso, käynyt muutamassa kaupungissa/kunnassa, joissa en ole aiemmin käynyt, lentänyt yksin yms. Onhan näitä

Oletko seurustellut tämän vuoden aikana?
- Olen

Kerro pari parasta muistoasi tältä vuodelta?
-Kaikista parasta on ollut tuon miehen tapaaminen (kuinka siirappista) sekä ystävien kanssa vietettyjä hetkiä tulee myös mieleen.

Oletko riitaantunut kenenkään ystäväsi kanssa kuluneen vuoden aikana?
-En muistaakseni

Oletko muuttunut paljon viimeisen vuoden aikana?
- En kai?

Oletko saanut porttikieltoa minnekään tämän vuoden aikana?
- En

Oletko ollut elokuvissa YKSIN tämän vuoden aikana?
- En

Oletko ottanut tatuointia/lävistystä viimeisen vuoden aikana?
- Lävistyksen otin korvalehden rustoon, aivan tuohon eteen ylös

TURHANPÄIVÄINEN ÄLYKKYYS:
Kuka oli paras uusi tuttavuus?
- Pitääkö toistaa itseäni? Avopuoliso sekä muutama ystävä

Synnyttikö kukaan läheisesi?
- Ei

Kuoliko kukaan läheisesi?
- Ei

Missä maissa kävit?
- Toistaiseksi tullut pysyttyä Suomessa

Mitä sellaista haluaisit vuodelta 2016, joka ei onnistunut vuonna 2015?
- Paljon uusia, mukavia kokemuksia. Matkustamista

Mikä päivämäärä säilyy muistissasi vuodelta 2015?
- 9.8.

Vuoden suurin saavutuksesi?
- Elämäni normaalein parisuhde

...ja suurin epäonnistuminen?
- Säästäminen

Kärsitkö vammoista?
- En, jos ei lasketa normaaleja jumeja mukaan

Mikä oli paras asia, jonka ostit?
- Uudet tyynyt tulee ensimmäisenä mieleen

Kenen käyttäytyminen ansaitsi kiitosta?
- Avopuolison sekä muutaman ystävän

Kenen käyttäytyminen aiheutti ahdistusta?
- Erään ystävän. Hänen mielestä on ok jutella mun asioista ympäriinsä

Mihin käytit suurimman osan rahoistasi?
- Elämiseen

Mistä innostuit eniten?
- Uudesta elämästäni

Vuoden 2015 ihmiset:

Verrattuna tähän aikaan viime vuonna, oletko onnellisempi vai surullisempi?
- Huomattavasti onnellisempi

Rikkaampi vai köyhempi?
- Varmaan köyhempi, ainakin kohta kun muutto koittaa

Mitä olisit toivonut tekeväsi enemmän?
- Huomioivani läheisiä sekä matkustelevani

...entä vähemmän?
- Herkutellut

Miten aiot viettää joulun? 
- Poissa Oulusta

Jos voisit mennä ajassa taaksepäin ja muuttaa yhden hetken menneestä vuodesta, mikä se olisi?
- En välttämättä muuttaisi mitään. Kaikki asiat ovat tehneet musta sen, mikä olen nyt

Rakastuitko vuonna 2015?
- Kyllä

Kuinka monta yhden illan juttua sinulla oli?
- Ei yhtään yhden illan..

Mikä oli mieluisin tv-sarja, jota seurasit?
- En mä ole ehtinyt televisiota katsoa niin tarkkaan, että olisin voinut sanoa seuranneeni jotain sarjaa.

Vihaatko tällä hetkellä ketään, jota et vihannut viime vuonna samaan aikaan?
- En

Mikä oli paras lukemasi kirja?
- Ei ole sellaista

...entä musiikillinen löytö?
- Varmasti montakin, ei vain tule yhtäkään mieleen

Mitä halusit ja sait?
- Palkallisen kesäloman sekä onnellisuuden

Mitä halusit, muttet saanut?
- Mä olen tänä vuonna saanut paljon, etten tiedä voinko toivoa enempää. Katsotaan vuoden päästä sitten.

Mikä oli vuoden suosikkielokuvasi?
- Ei sellaista ole.

Mitä teit syntymäpäivänäsi?
- Vapaapäivä. Vietin ystävän kanssa shoppaillen. Illasta miehekkeen kanssa ravintolassa syöden.

MUUTA:
Kuinka monta ihmistä olet suudellut vuoden aikana?
- Muutamaa, viime aikoina tosin vain yhtä

Oletko joutunut tappeluun?
- Ei ole tapana

Oletko tehnyt mitään luvatonta vuoden aikana?
- Varmasti jotain, muttei mitään laitonta

Oletko juonut "perseitä"?
- En aivan.

Oletko tehnyt jotain, mitä olet katunut kauan jälkeenpäin?
- Enpä oikeastaan. Edelleenkin, kaikki asiat ovat tehneet musta tämän, joka nyt olen. Joten miksi katua.

perjantai 4. joulukuuta 2015

Joulun taikaa

Mähän olen siis normaalisti jonkinasteinen jouluihminen. Varsinkin jos asuisin vanhassa (tai vaikka uudessakin) omakotitalossa hankien keskellä ja saisin viettää sukujoulua. Mutta tämä joulu on täysi poikkeus.
Ensinnäkin, me ei olla edes kotona jouluna. Aattona lähdetään lentelemään Helsingin suuntaan ja loput pyhät seilataankin merellä.
Toiseksi, mä en vieläkään asu omakotitalossa, joten siltäkään osin ei mätsää.
Kolmanneksi, meillä on tarkoitus muuttaa. Koska tässä meidän suhteessa ei ole edetty hitaasti, niin nyt olisi edessä muutto maalle. Tai ei nyt täysin maalle, pieneen kuntaan n. 30km Oulusta. Eli enää ei tule kesäisinkään pyöräiltyä työmatkoja. Ja malttoihan tuo mies nyt jo muutaman kuukauden asua pois tuolta kotikunnastaan.

Muuton laukaisi se, että tämä nykyinen asunto sijaitsee mun näkökulmasta liian lähellä eksää ja on muutenkin tavallaan mun sinkkukoti. Mies toki on tuonut tänne tavaroitaan ja haluan, että hän tuntee olonsa kotoisaksi, mutta niin ei vaan silti ole. Mies taas haluaisi asunnon maantasalta (nykyinen on luhtitalon toisessa kerroksessa) sekä sauna pitäisi olla. Noh, nyt me sitten muutetaan saunalliseen rivariasuntoon.

Muutto tapahtuu niinkin rivakkaan tahtiin, että viimeinen päivä käytiin katsomassa ko. asuntoa ja päätettiin ottaa se. Avaimet saadaan reilu viikon kuluttua ja mielellään ennen joulua tämä asunto olisi tyhjä. Ahdistus on pakkaamisen suhteen iskenyt niin voimalliseksi, että olen surutta tässä heittänyt pois tavaroita, joita en tarvitse. Tähän saakka niitä tullut kuljetettua mukana.
Onneksi mä olen saanut tehtyä diilin, että mun ei tarvitse juurikaan kantaa mitään. Mä vaan pakkaan ja puran. Ja mitä ilmeisemmin siivoan. Hienointa kuitenkin tässä diilissä on se, että mä siis saan päättää mihin mitäkin tulee meidän tulevassa kodissa ;)

torstai 29. lokakuuta 2015

Ohhoh

Miten tää aika meneenkin näin nopeeta. Vastahan se oli syyskuu ja nyt alkaa tämä lokakuukin olemaan loppu.

Sain tuossa toissailtana elämäni ensimmäisen noidannuolen. Olin varma, että kuolema tulee tai vähintään jokin Alien syntyy ulos mun selästä. Noh, kumpaakaan ei tapahtunut ja relaksantti auttoi. Tänään tuo sama uusiutui. Itkun kanssa ajoin työterveydestä kotiin, sillä niin kovasti kävi taas kipeää autossa istuessa. Noh, nyt onkin sitten saikkulappu kourassa ja lääkkeillä sekoitettu pää. Mitenhän mä pystyn tässä relaksanttiolossani hakemaan tuon miekkosen koulusta...?


Viime viikko oli syyslomaa. Tai siis mulla mitään lomaa ollut, ainoastaan muutama vapaapäivä, jotka kulutettiinkin sitten Tampereella. Oli aivan ihanaa viettää siellä aikaa ja kävellä ees sun taas. Torstai-iltana tutustutin tuon miehen jopa niihin muutamaan vakibaariin, joissa tuli käytyä Pirkanmaalla asuessa.

Pakko se olisi varmaan alkaa hieman venyttämään tuota selkää, sillä sunnuntaina olisi tarkoitus jaksaa istua tunti lentokoneessa eli Helsinki kutsuu tuolloin :)

maanantai 21. syyskuuta 2015

Tinder

Tiiättekö mitä? Mähän elokuun alussa kerroin, kuinka olin ladannut Tinderin ja olin jopa skeptinen asian suhteen. Noh, nyt mä oon jo poistanutkin sen useita viikkoja sitten. Ja syynä on se, että kuun vaihteessa musta tulee erään miehen avopuoliso. Eli muutama päivä edellisen postauksen jälkeen, tapasin erään hieman nuoremman miehen, jonka kanssa asiat vaan klikkasivat yhteen. Tämän reilun kuuden viikon tuntemisen aikana, ollaan nukuttu muun kuin mun yövuoron vuoksi erillään ainoastaan kolme yötä eli käytännössä asuttu jo melkein alusta saakka yhdessä.
Tuntuu, ettei uskaltaisi hirveästi hehkuttaa, mutta toisaalta kun tuntuu hyvälle, niin miksikös ei. Mä ainakin olen elämäni normaaleimmassa parisuhteessa tällä hetkellä. Vaikka voiko sitä normaaliakaan määritellä, mutta tuntuu kuitenkin sille, että tätä sen pitääkin olla. :)

Eli tänne kuuluu pelkkää hyvää. Mitäs sinne?