Mun veljen piti tulla perheineen huomenna käymään. Eivätpä tule. Ei mulle olisi varmaan edes kukaan ilmoittanut peruuntumisesta ellen olisi itse kysynyt. Vituttaa suoraan sanottuna se, että ei ole edes ensimmäinen kerta. Musta tuntuu, että syy perumisiin on aina mun veljen avovaimossa. Omien vanhempiensa luona esimerkiksi tämä muija käy joka viikonloppu ja joskus viikollakin. Meidän vanhemmilla kerran kuukaudessa kahdessa. Mun luona he ovat käyneet viimeksi yli vuosi sitten. Onhan tässä välimatkaakin tietty hieman reilu 100 km, mutta ovat he käyneet Tampereella muutenkin, mutta ei mun luona. Veljen avovaimo sanoo aina, että olisi tosi kiva tulla käymään, pääsisi samalla shoppailemaan. Ja mun mielestä olisi kiva nähdä kummipoikaakin välillä. Mua kun ei ole sinne kovinkaan usein kutsuttu. Marraskuussa kävin kummipojan synttäreillä, sitä ennen en ole heillä koskaan käynytkään kun en ole kutsua saanut.
Kaikista "paras" ohari oli se, kun tämä konkkaronkka asui vielä samassa kaupungissa missä vanhempani asuvat. Oli sovittu, että menen äidin kanssa käymään heidän luona. Mentiin sovittuna aikana sinne eikä kukaan ollut kotona. Soitin veljelle. Ei vastannut. Laitoin viestin, vastasi, että ovat n. 100 km päässä, että nyt ei ehdi kotiin. Ei tullut mieleen ilmoittaa?!?
Kyllä niille vaan apu kelpasi, kun oli ongelmia tietokoneen kanssa tai kun piti hakea leggarit mitä ei Porista löytynyt. Ja tuossa joku aika sitten olisi kelvannut vanhempieni rahallinen apu - he aikoivat ostaa omakotitalon ja olisivat tarvinneet takaukseen apua. Vanhemmat eivät onneksi suostuneet. Miksi ihmeessä pitäisi edes.
Veljen avovaimo ei ole koskaan ikinä syönyt mitään kun mun äiti on tarjonnut jotain. Kerran on tainnut mehua juoda. Mun mielestä se on epäkohteliasta. Tottakai sitä pitää ottaa jotain, jos kerran tarjotaan. Ja syy tuohon, ettei voi mitään ottaa, ei ole edes siinä, ettei meidän äiti ottaisi huomioon tämän naisen allergioita/laktoosi-intoleranssia. Kyllä se ne tietää ja koettaa aina pitää sellaista tarjottavaa kaapissa, että tämäkin outo ihminen voisi niitä ottaa. Mutta ei niin ei.
Perkele!
4 kommenttia:
Jep jep, suku on pahin...
Aikamoisen nihkeilijän on sun veljes löytänyt vaimokseen. Inhaa tollanen kyllä ettei edes vaivauduta ilmottamaan. :/
No eipä mun veljessäkään kehumista ole. Ajattelin jossain vaiheessa, et se ois muuttunu, mut eipä taida.
Tommonen on kyllä tosiaan törkeetä, ettei viitsi ilmoittaa :/. Minä en semmoista siedä ystäviltäni, siksi en sukulaisiltakaan.
Meillä on mummon kanssa ikuisuuskiista siitä, kun se valittaa etten minä "ikinä" käy siellä enkä soittele. Vastaan aina, että kylläpä se bussi kulkee molempiin suuntiin ja puhelimeni myös vastaanottaa puheluita... Kyllä se yhteydenpito pitää olla jossain määrin molemminpuolista, muuten minä kyllä paskat nakkaan koko hommasta.
Se on oikeasti törkeää. Jos olisin yhtään ilkeämpi ihminen, voisin sopia että meen sinne kylään ja sitten jätän ilmoittamatta enkä mene.
Lähetä kommentti