Mä olen ollut nyt kolme viikkoa harjoittelussa, suorittanut yhden näyttöviikon ja toista odotellessa. Reilu kaksi viikkoa vielä olisi tarkoitus tuolla olla ja sitten käydä keskustelua, että pääsenkö näistä tutkinnon osista läpi.
Melkoista menoa ja tapahtumaa on jokainen päivä tuolla harjoittelupaikassa. Siellä kun on kolmatta kymmenettä lasta ja muutamia aikuisia. Kivaa se silti on ollut, ainakin suurimmaksi osin.
Miehen kanssa on mennyt melko kivasti, vaikka aluksi hieman pelkäsinkin, että mitähän tulee tapahtumaan. Mulla kun on tapana aina miettiä kaikkien asioiden pahimmat vaihtoehdotkin. Kuulostanee typerälle, mutta se nyt on vaan se mun keino selvitä mahdollisista negatiivisista asioista.
Tänään olisi muuten taas ohjelmassa sitä pullan leipomista, tai sitten ehkä huomenna. Taitaa tältä päivältä olla puhti jo pois. Ja ei, meillä ei syödä mitenkään ylenpalttisesti sitä pullaa. Tein viimeksi vaan niin pienen taikinan, ettei siitä tullut kuin pellillinen ja meillä kun täällä kuitenkin käy kaksi lastakin harvasen viikko ja vieraitakin silloin tällöin, niin äkkiäkös se menee. :)
Mitäpäs muualle päin Suomea kuuluu?
2 kommenttia:
Kas, kuuleehan sustakin! :)
Ihan hyvää kuuluu, kiitos vaan kysymästä, käypä kuule lukasemassa viimeisimmät käänteet blogista tän päivän postauksesta.. ;)
Kiirettä ja kylmää. Sitä samaa päivästä toiseen :).
Lähetä kommentti