torstai 30. huhtikuuta 2009

Huomasinpas tuossa

Että mun naapurin teinipoika ei ole varmaan koskaan imuroinut silleen, että mä olisin kotona. Tänään imuroi. Meillä on sitten todelliset paperiseinät.

6 kommenttia:

Tiina kirjoitti...

Tai sitten se ei ole vaan aikaisemmin koskaan imuroinut. :D

Mimmu kirjoitti...

Mä luulen kans, että se vaihtoehto pitää hyvinkin paikkansa.

Se tais muuttaa pois sieltä. Ainakin isoon ääneen puhu tytön kanssa, että jättää eteisenlampun paikoilleen kun ei ole työkaluja mukana. Oli laittanu tyttökaverinsa peseen lattioita.

Hehkuvainen kirjoitti...

No hyvin tuntuu kuuluvan :o. Mää kuuntelin tässä taannoin kun naapurissa katsottiin Suomen kiakkopeliä. Jos meni huonosti, kuului isoon ääneen kiroilua, ja jos hyvin, niin kuului hurrausta. Hyvin tiesin sitten minäkin että missä mennään :D. Niin, ja jos painoin korvani kiinni patteriin, kuulin Mertarannan selostuksen XD.

Iloista vappua!

Mimmu kirjoitti...

Täällä ei onneks nyt asu ketään kiekkofania. Aiemmin asui ja sama juttu, kiroilua ja hurraamista. Sama juttu oli silloin kun formulat tulivat suorana maikkarilta.

Ah, tätä kerrostaloelämää!

Annalinda kirjoitti...

Teinit osaa yllättää!

Mimmu kirjoitti...

No oon huomannu! Aina oon kuvitellu, että ne on noita teinejä, jotka huudattaa musiikkia, mutta ei, meidän rapussa se huudattaja on keski-ikäinen mies.