torstai 17. huhtikuuta 2008

Viimeisellä rannalla

Nyt alkaa ainakin joltain osin se miesten PMS helpottamaan, ainakin tuolla JK:n suunnalla. Nyt tuo on jo ihan normaali mua kohtaan. Mitä nyt eilen illalla kun vihdoin suostui puhumaan, tiuski. Tänään onneksi tajusi pyytää anteeksi. Välillä mietin, onkohan tuo oikeasti tällä kertaa tosissaan mun suhteen. On tiettyjä asioita, mitkä puoltaa sitä muutosta, mutta voiko yksi tietty pieni juttu aiheuttaa sen kaiken paskan? Ja pääseekö siitä paskasta eroon? Voiko menetettyä luottamusta saada koskaan täysin takaisin? Voinko mä olla sen ihmisen kanssa onnellinen?

Tänään olen herännyt jo puoli kahdeksalta (hullu minä!). Ja se on paljon siihen nähden, että pyörin sängyssä vielä kolmen aikaan ja kuuntelin kun kissa maiskutti vieressä unissaan jotain. Jos olisi puhelin ollut lähempänä, olisin nauhoittanut maiskutusta, mutta katti olisi herännyt, jos olisin alkanut puhelinta kurkottelemaan. Olen jo tiskannut ja imuroinut. Kaupassa pitäis vielä käydä, mutta sinne menen vasta hetken kuluttua. Ei mikään kiire vielä.

Hassua miten auringolla on piristävä vaikutus. Paljon parempi mieli nyt kun aurinko paistaa. Ei kukaan jaksa olla ja möllöttää. Eilen kävin kaupungilla ja vaikka ilma ei mitenkään älyttömän lämmin ollut, niin ihmiset hymyilivät :)

Loppuun biisi, jota olen ala- yläasteen vaihteessa kuunnellut. Tulee muistoja mieleen. Hyviä muistoja.


Hauskaa torstaita ihmiset!

7 kommenttia:

Wille kirjoitti...

Mulla tuli tämä sama biisi mieleen kun eilen Minjalla oli Sir Elwoodia.

Tykkään kyllä.

Mimmu kirjoitti...

Siitä tää mulle muistukin. Siksi täällä tänään :)

Anonyymi kirjoitti...

Ehdottomasti samaa mieltä tuosta auringon vaikutuksesta :) Eihän kukaan voi tämmösellä ilmalla mököttää (jos en edes minä....) :D

Anonyymi kirjoitti...

Miten siun omat ajatukset menee? Siis tahdotko takaisin yhteen entisesi kanssa, vai tämän, jota olet treffannut vastikään? Tahdotko suhteeseen suhteen vuoksi, vai oletko ihastunut/rakastunut? Ihan vaan utelen :)

Mimmu kirjoitti...

Kukas tämä Jani onkaan.. Salaperäinen mies. :)

Kyllähän mä tätä JK:ta rakastan, ei siitä pääse mihinkään. Tärkeä ihminen mun elämässä joka tapauksessa.

Ei suhteeseen voi alkaa suhteen vuoksi. Tai voi, mutta ei musta taitais siihen olla.

Anonyymi kirjoitti...

Tää Jani on vaan tällane satunnainen vaikkakin pitkäaikaine lukija, joka ei oo kommentoinu mitään ennen :)

Mimmu kirjoitti...

No tervetuloa kommentoinnin ihmeelliseen maailmaan :) Saa kommentoida useamminkin.