3/5

Tänään tuli arviointikeskusteltua tutkinnonosa 3/5 hyväksytysti läpi. Piti näyttää hygieniapassia ja ea1-korttia, kertoa mitä on tehnyt ja miten ymmärtää tiettyjä asioita. Mä olen kuulemma havainnoija, niin mulle taas kerrottiin. Huomioin asioita ja osaan esittää negatiivistäkin palautetta siten, ettei vastapuolelle tule tunnetta, että arvostelen. Kyllä ne vaan saa mut kuulostamaan niin hyvälle! :D

Eilen tuli uudet lasitkin saatua. Mullahan on aina tosinaan piilarit ja toisinaan kehyksettömät lasit, nyt ryhdyin hurjaksi ja hankin lasit, joissa on metallinväriset kehykset. Mulla on varmaan muutaman vuoden päästä jo jotkut värillisetkin! Se on jännä muuten miten aina uudet lasit sattuu hetken aikaa korvien taakse, vaikka ne olisivat aivan sopivat. Tai sitten mulla vaan turposi pää kaikesta kehusta tuolla arviointikeskustelussa...

*
Tuossa eilen tuli mietittyä sellaista, että mitkä asiat ovat sellaisia, joita ei ex-puolisolle enää kerrota? Vaikka tarvitsisi tämän apua tietyllä tapaa. Mies nimittäin sai eilen ex-puolisoltaan puhelinsoiton ilta-aikaan. Tämä olisi ollut menossa päivystykseen (turhaan) ja kertoi aivan avoimesti naisvaivastaan. Eivätkö tuollaiset asiat ole kuitenkin henkilökohtaisia ja asioita, joita ei kerrota exälle, varsinkin kun ne eivät häneen liity mitenkään ja erostakin on kulunut jo useampia vuosia.
Tietenkin kun on yhteisiä lapsia, tulee oltua yhteydessä, mutta omaan terveyteen liittyvät tietyt asiat eivät välttämättä ole sellaisia, joita kerrotaan. Ainakin mä olen tätä mieltä. Aloin ajattelemaan sitä, että itse en hänen tilanteessa haluaisi, että exän nykyinen tietäisi tuollaisesta vaivasta.

Koulujuttua

Huomenna olisi viimeinen päivä tätä nykyistä työharjoittelua. Ihan kivaa on ollut, olen saanut olla tämän jakson itseäni parisen vuotta vanhemman naisen luona. Talo on ollut aivan älyttömän hieno ja lapset mukavia. Mutta kyllä mä silti odotan ensi viikkoa ja takaisin koulunpenkille palaamista. On se tavallaan helpompaa kuin tämä harjoittelussa oleminen.

Tänään tapahtui kaupassa jotain erikoista. Törmäsin nimittäin miehen lapsiin ja näiden äitiin. Viimeksi olen kyseistä naista nähnyt melkein kolme vuotta sitten ja silloinkin hieman kyseenalaisissa tilanteissa. Mutta eipä tuolla nyt näyttänyt olevan mitään mua vastaan, hymyili ja tervehti. Tuntui oikeasti ihan kivalta nähdäkin. Olisin voinut vaikka jutellakin, mutta törmääminen tapahtui aivan yllättäen ja väsyneen aivot eivät tajunneet pysätä juttelemaan.

Ajattelen... siis kirjoitan

Eli Tiinalassahan tällainen tuli vastaan ja kun olen tätä hiljaiseloa täällä pitänyt, koetetaan palata elämään vaikkapa näin.

Ikkunasta näkyy… koivuja, kuusia tai jtn vastaavia, lunta, liian paljon lunta. Taaempana kävelee koirankusettaja. En ymärrä miksi ne oikaisee tuolta meidän takapihan läheltä, ei kyllä enää meidän pihaa, mutta kuitenkin. MURRR!

Tänään mietin… miksi ahdistaa henkeä. Lisäksi mietin koulujuttuja ja sitä, mitä ostaisin kaupasta.

Olen iloinen siitä että… kohta on taas yksi harjoittelu ja näyttötutkinto suoritettu (toivottavasti) ja pääsee hetkeksi aikaa istumaan koulunpenkille.

Tänään meillä oli ruokana… porsaansisäfilepihvejä (pieniä), perunasalaattia sekä tuoretta ohrarieskaa.

Päivän asu oli… Grazy Agen melkein teinifarkut, musta pitkä toppi, musta trikoopaita, keltainen huivi, harmaat sukat sydämillä. Ulkona oli päällä musta huppari, pinkki takki, harmaa pipo, valkoiset tumput sekä mustat tennarit.

Tänään olen… vaihtanut vaipan noin kaksi kertaa, syöttänyt 1.5 vuotiasta kaksi kertaa sekä kävellyt aivan liikaa.

Aion… nukkua ensi yönä paremmin kuin kahtena edellisenä.

Aion mennä… pihan toiselle puolelle kaverin luo kylään ihan kohta.

Luen… työharjoittelussa Tori Spellingin Mommywoodia.

Olen tekemässä… tätä meemiä.

Toivon… että tämä kurkkukipu ei enteile flunssaa

Talossa ja puutarhassa… on kylmä :(

Kuulen… television ja yläkerran rottapiskin räksätyksen.

Parasta juuri nyt… hieno ilma.

Viikonloppuna aion… rentoutua. Toivottavasti ainakin.



Tänään on tosiaan ollut outo päivä. Heräsin aamulla siihen, että rintalastaan sattui aivan tajuttoman paljon ja henkeä ahdisti. Kipu hävisi päivänmittaan, mutta hengenahdistus ei. Ei täällä nyt vielä luulisi allergialääkkeitä tarvitsevan. Varsinkaan kun mies, joka on enemmän allerginen, ei ole niitä vielä tarvinnut. Täällä mikään vielä kuki.

Maaliskuu

Mua ärsyttää eikä ihan vähääkään. Mulla on nimittäin taas harjoittelu päällä ja tällä kertaa päätti eräs tutkintosuorituksenarvijoija jättää hyväksymättä mun suunnitelman. Ja ihan vain siksi, että se on uudistunut ja hän on tottunut vanhaan malliin. Ja tämä taas tarkoitti sitten sitä, että Mimmu kirjoitti eilen kolmisen sivua tekstiä, sellaista mitä kenenkään muun samaa ammattitutkintoa suorittavan ei tarvitse tehdä. Onko tämäkään sitten oikein? Arviointikeskustelussakin tämä samainen ihminen tullee ahdistamaan mua aivan liikaa. Miksei kukaan vaan kertonut ennen kuin häntä pyysin, että joudun tekemään ylimääräistä työtä??

Pakkohan se on jtn positiivistakin kertoa. Mun mielestä on vaan niin älyttömän kivaa kun tulee kevät. Tosin tämän aamuinen -28 pakkasastetta ei ollut kovin kiva. :(

Ei tässä ole oikein tullut tehtyä mitään ihmeempää. Tänään tajusin käydä täällä vielä olevassa Euromarketissa vain huomatakseni, että olisi kannattanut käydä jo viime viikolla, niin olisi saattanut löytääkkin vielä jtn. En vain ollut edes tiennyt, että siellä on loppuunmyynti menossa. Käteen jäi vain tuolle miehekkeelle paita, itselle tuoksu ja muutama meikki.

Mutta jospa sitä taas jatkaisi Seinfeldin katsomista, tuli ostettua tähän hätään kolme ensimmäistä kautta. :)

Wiuuuuhh!!!

Kuuluu vaan viuhahdus kun aika vaan vilistää ohi. Harjoittelukin on loppunut jo kaksi viikkoa sitten, se parisen viikkoa on taas koulunpenkkiäkin kulutettu, EA1-kortti suoritettu, Tampere-Tallinna -reissu heitetty ja takaisin tänne koulupaikkakunnalle tultu.

Viime viikon perjantaina tosiaan noustiin tuon miekkosen kanssa Tampereelle lähtevään junaan. Oltiin Treella iltasella, siitä sitten mun asunnolle. Aamulla hirveän aikaisin ylös hakemaan autoa ja eikun ajelemaan 100 km mun porukoille, joiden luota illalla takaisin. Sunnuntaina matka kohti Helsinkiä ja Tallinnaa, maanantaina Tallinnassa ja illalla takaisin Treelle. Tiistaina aamulla hammaslääkäri ja päivällä junalla, joka oli lähtiessä tunnin myöhässä, takaisin tänne pohjoisempaan.
Oli nopsa reissu. :(

Nyt sitten ensi viikolla olisi tarkoitus tehdä parit tentit, kirjoittaa pari esseetä, suorittaa hygieniapassi ja käydä vielä seuraavassa harjoittelupaikassa allekirjoittamassa sopimukset. Sen lisäksi pitäisi vielä koettaa viettää hieman vapaa-aikaakin. Tosin se taitaa olla melko turha toive :(

Loputon väsymys

Mulla on ollut nyt parisen viikkoa aivan tajuton väsy. Aivan sama kuinka paljon nukkuu, voisi silti nukkua lisää. Eilen esimerkiksi nukuin "töiden" eli harjoittelupaikasta tulon jälkeen melkein kahden tunnin päiväunet ja silti vielä riitti yölläkin unta melkeinpä kymmeneksi tunniksi. Onko tääkään nyt ihan oikein?

Mulla olisi luvassa reilu viikon päästä nopea Tampereen vierailukin. Tosin siinä ei ihan hirveästi ehdi niillä kulmilla oleilemaan, sillä tekemistä on varattu vaikka sun minne. Eli aikaa vain olla, löytyy lähinnä öisin. Koskakohan tämä kiire ja stressi oikein helpottaa?

Kiirettä pitää

Mä olen ollut nyt kolme viikkoa harjoittelussa, suorittanut yhden näyttöviikon ja toista odotellessa. Reilu kaksi viikkoa vielä olisi tarkoitus tuolla olla ja sitten käydä keskustelua, että pääsenkö näistä tutkinnon osista läpi.

Melkoista menoa ja tapahtumaa on jokainen päivä tuolla harjoittelupaikassa. Siellä kun on kolmatta kymmenettä lasta ja muutamia aikuisia. Kivaa se silti on ollut, ainakin suurimmaksi osin.

Miehen kanssa on mennyt melko kivasti, vaikka aluksi hieman pelkäsinkin, että mitähän tulee tapahtumaan. Mulla kun on tapana aina miettiä kaikkien asioiden pahimmat vaihtoehdotkin. Kuulostanee typerälle, mutta se nyt on vaan se mun keino selvitä mahdollisista negatiivisista asioista.

Tänään olisi muuten taas ohjelmassa sitä pullan leipomista, tai sitten ehkä huomenna. Taitaa tältä päivältä olla puhti jo pois. Ja ei, meillä ei syödä mitenkään ylenpalttisesti sitä pullaa. Tein viimeksi vaan niin pienen taikinan, ettei siitä tullut kuin pellillinen ja meillä kun täällä kuitenkin käy kaksi lastakin harvasen viikko ja vieraitakin silloin tällöin, niin äkkiäkös se menee. :)

Mitäpäs muualle päin Suomea kuuluu?

Bun

Tuleeks joku syömään pullaa? Kohta ois tarjolla. :)

Ei mulla muuta. Heippa!

Vuoden viimeinen päivä

Joulu oli ja meni. Lahjoja en hirveästi saanut vaikka kiltti olenkin ollut. :) 

Kävin pikaisen kiepin Tampereellakin ja eipä se ollut mitenkän hirveästi muuttunut kolmessa kuukaudessa. Hammaslääkärissäkin tuli tuolla reissulla poikettua. Taas on saatu sitäkin asiaa hieman eteenpäin. Mä alan kohta harkitsemaan tekareita, niin ei tarvisi sielläkään jatkuvasti rampata.

Tänään on ohjelmassa tinan valamista, nakkeja, ranskalaisia ja perunasalaattia, hieman kuoharia ja mahdollisesti pieni retki katsomaan raketteja.

Joten toivotan kaikille tänne eksyneille

Riehakasta vuoden vaihdetta ja hyvää vuotta 2010!

24.12.

Oikein rauhallista ja miellyttävää joulua kaikille!