tiistai 18. maaliskuuta 2008

Tiistai

Olenko mä tuomittu olemaan yksin?

9 kommenttia:

Wille kirjoitti...

En usko.

Mimmu kirjoitti...

Mä toivon myös, etten ole. Välillä tuntuu vaan sille. :(

Annakoo kirjoitti...

menikö suunnitelmat jotenkin uusiksi vai? harmillista, jos meni, mutta voin sanoa, että yksinäänkin voi elää ihan kivaa elämää.
tiedän kyllä yksinäisyyden fiilikset paremmin kuin hyvin. parastahan olisi sellainen yksinäisyys, joka on vapaaehtoista.

Mimmu kirjoitti...

Ei suunnitelmat nyt ole niin uusiksi menny, ainakaan vielä. Vähän vaan pelkään, että niin tulee käymään. Ja toisaalta, se taitaa olla nyt melkeinpä mun päätettävissä se asia.

Tiina kirjoitti...

Toisaalta... parempi yksin kuin huonossa suhteessa, eikös?

Yksityiskohtia sen paremmin tietämättä, mutta jos homma on noin hankalaa ja hajottavaa jo tässä vaiheessa, niin onko se sen arvoista?
Sinä päätät.

Tsemppiä kuitennii!

Mimmu kirjoitti...

Niinhän mä päätänkin, mutta tietyt asiat ovat vaan niin hankalia.

Anonyymi kirjoitti...

Niin, mikä siinä ettei anna itselleen lupaa olla onnellinen?
Pitäisi kai tietää ensin mitä tarvitaan siihen että voi olla onnellinen ja se on aika suuri kysymys se..
Yksinäisyys on minullekin aivan liian tuttu tunne, pitäisi vain vielä osata päättää mikä on liikaa yksinäisyyttä ja mitä tekisi sen eteen ettei olisi liian yksinäinen.

Anonyymi kirjoitti...

Voi harmitus. Hankala paikka. Vaikken siis tiedäkään mitään taustoja, niin tuollainen tilanne, että pitäisi päättää suhteen jatkumisesta, on ylivoimaisen vaikeaa. Sitä kun on kaiken paskan lisäksi yleensä jotain hyvää ja kaunistakin.

Halaus.

Mimmu kirjoitti...

Peikkotyttö: Kukahan selvittäisi sen mysteerin?

Sirenita: jokaisessa suhteessa on varmasti jotain kaunista ja jotain helvetin rumaa. Tietyllä hetkellä ne kauniit asiat vaan saavat jatkamaan.